|
Entä kun joku pettyy? Ajattelepa sairasta, joka ei ole uskossa. Hän alkaa suhtautua uskonasioihin myönteisemmin, herää toivo saada jotain Jumalalta ja hän tulee kokoukseen. Hän uskoo paranemisen alkaneen, kun kokouksessa niin kuulutetaan ja riemuitaan. Mutta kotona ei enää ole paranemisesta merkkiäkään. Reaktio: pettymys ja viha Jumalaa kohtaan. Ja uskoviin, jotka houkuttelivat odottamaan niin paljon.
Miten pitäisi suhtautua? Pitäisikö lakata järjestämästä parantumiskokouksia? Olla lupaamatta, että Jumala parantaa? - Sitten pitäisi lakkauttaa terveyskeskuksetkin, kun niin moni jää parantumatta.
Miten Jeesus suhtautui kanaanilaiseen naiseen tämän syvässä ahdistuksessa? ”Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja antaa koiranpenikoille.” (Mk 7:27) Uskovaiset säikkyvät kärsimyksen kovettamia ihmisiä, jotka tulevat vaativina, tekonöyrinä ja uskoa teeskennellen Jeesuksen luo ja odottavat saavansa ihmeensä ikään kuin ansaitsisivat sen uhriksi heittäytymällä. Jälkeenpäin he vihoittelevat Jumalalle ja paljastavat sillä vain syyttäneensä koko ajan Jumalaa kärsimyksestään. Kuinka kukaan kuvitteleekaan voivansa määräillä Jumalaa! Tai saavansa Jumalalta mitään sellaisella sydämen asenteella. Ja kun ihmiset näin kelvottomalla mielellä vihoittelevat, me säälittävät ihmisten mielistelijät pyytelemme heiltä anteeksi!
Jeesus kuitenkin riisui jokaisen lähestyjän aseista. Hän näki, että naisen kohdalla oli nöyrtymisen paikka. Tämä ei voinut vaatia Jeesusta ikään kuin hänellä olisi jokin oikeus paranemiseen. Hätätila ei oikeuta Jumalan edessä. Emme ansaitse Jumalalta mitään.
Mutta nainen tuli tuntoihinsa, suostui nöyrälle paikalle ja oppi näin ojennuksesta. Meistä näyttää, että Jeesus toimi kovakouraisesti, mutta itse asiassa nainen lähestyi ensin röyhkeästi ja se vaati ojentamista. Mitä kuvittelemme edustavamme, kun esitämme ihmisille Jeesusta, joka suostuu säälistä kenen tahansa manipuloitavaksi! Millaista Herraa luulemme palvelevamme??? Kyllä, Jeesus ehdottomasti tuntee tervettä myötätuntoa ja todellista rakkautta kärsivään, mutta omilla ehdoillaan. Elämän ehdoilla, ei sairauden. Armon ehdoilla, ei röyhkeyden.
21.Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. 22.Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa - jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan. 23.Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä." 24.Niin Simon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa te minun edestäni Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä te olette sanoneet." (Apt 8)
Millä asenteella lähestyt Jeesusta ja Hänen palvelijoitaan parantuaksesi? Uskotko, että se on Hänelle otollista? Tee parannus! Ehkä sinulle vielä annetaan anteeksi...
Mietteitä Aiyemon parantumiskokouksissa 1.12.2008
Takaisin
|
