|
Minä noteeraan sen Jos kaikki se pahuus ja taistelun määrä ja kaikki se vastustuksen määrä, joka sinuun kohdistuu tälläkin hetkellä, avautuisi sinun silmiesi eteen, niin sinä kerta kaikkiaan kuolisit kauhusta. Ihan totta. Sinä kuolisit kauhusta, jos sen kaiken näkisit, sen kaiken pahuuden ja iljettävyyden ja ryöväyksen. Kiitä siis onneasi, ettei sinun tarvitse katsoa sitä. Kiitä Minua siitä, ettei sinun tarvitse katsella sitä taistelua. Kiitä Minua siitä, että Minä varjelen sinun askeleesi. Jos Minun varjelukseni väistyisi sinun yltäsi, niin sinä olisit tuhon oma. Kiitä siis Minua siitä, että Minä olen tuonut sinut tähän hetkeen.
Ja kiitä Minua toisesta kuvasta, jonka nyt tahdon avata sinun silmiesi eteen, joka on vastakohta sille kauheudelle. Haluan avata sinun silmiesi eteen valtaistuimen ja lukemattomat kansanjoukot, jotka huutavat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä!” Jotka julistavat Minun pyhyyttäni ja jotka tietävät, että Minä olen Rakkaus, että Minä olen Pelastus, että Minä olen Lohdutus, että Minä olen Toivo, että Minä olen Ilo. Niiden ei tarvitse enää uskoa, niin kuin sinun tarvitsee tänä päivänä uskoa, koska ne tietävät jo. – Ja sinä siinä kansajoukkojen keskellä, sinunkin uskosi on saanut täyttymyksen ja sinä tiedät, että tämä oli se, mitä kohti vaelsit niinä pimeinä ja ankeinakin aikoina: ”Tämä, jota kuvaamaan eivät riitä kauneimmatkaan ja ihmeellisimmät sanat, tämä on se, mitä kohti minä vaelsin. Tämä oli se mistä ne minun maalliset, vaivaiset ylistyslauluni kertovat.” Tämä oli se, mitä ne halusivat kuvata! Niitä ihmeellisiä kasvoja, jotka ovat kuin tulen liekki. Niitä ihmeellisiä kasvoja ja niitä silmiä, jotka ovat täynnä rakkautta – ovat nyt ja sitten kerran, kun sinä tulet näkemään ne. Ja toisaalta, niitä kasvoja, jotka ovat niin täynnä Jumalan valtasuuruutta, että taivas ja maa pakenevat niitä, myös niitä kasvoja.
Mutta sinun ei tarvitse paeta. Sinun ei tarvitse paeta, koska sinun sydämessäsi on Minun vereni merkki, se ainut asia, joka erottaa sinut tämän maailman ihmisistä. Oikeasti – me emme puhu nyt siitä, mitä seuraa, kun on saanut veren merkin, mutta – se riittää. Kun se merkki on sinun sisimmässäsi, se riittää, että sinä tulet kerran katselemaan niitä ihmeellisiä kasvoja ja sitä ihmeellistä näkyä valtaistuimen edessä ja sitä ihmeellistä uutta kaupunkia, joka on niistä jalokivistä tehty.
Minä haluan rohkaista sinua sillä, kuinka Minä pidän huolen sinusta tämän päivän taisteluissa. Minä haluan rohkaista sinua, että sinulla on toivo ja sinulla on varmuus ja sinulla on ilo ja tulevaisuus. Ja Minä haluan rohkaista sinua, kuinka kaikki se, mistä esimerkiksi Ilmestyskirjassa kerrotaan, on sinulle tarkoitettu. Kuten kaikki ne ihanat nimet, joita ei tiedä kuin nimen saaja. Tai se miten joku ihminen voi olla siellä temppelissä pylväänä. Ja salaisuuksia, jotka monet ovat nyt sinulta vielä hämärän peitossa, mutta jotka Minä tulen paljastamaan sinulle, niitä sinä saat katsella selkeästi. Ei tarvitse enää ajatella, että ”Tämä on nyt vähän kuin sumun takana ja peitossa, minä en näe”, vaan silloin sinä olet näkevä kasvoista kasvoihin, ei niin kuin entisistä vanhanaikaisista peileistä, joista ei oikein tiennyt kuka sieltä katsoo takaisin.
Ole rohkea tänään. Ja kun pimeät voimat uhkaavat sinun elämääsi, niin sinä voit Minun nimessäni kohottaa kätesi ja sanoa, että ”Ei yhtään enää pitemmälle!” Ole rohkea tänään ja kohota ylistyksesi Minulle. Ja vaikka se omissa korvissasi kuulostaisi pieneltä ja vajaalta, niin Minä noteeraan sen ja Minä kuulen sen. Ja Minä kunnioitan sitä ja ajattelen, että ”Tuon taistelun keskeltä tuo ihminen ylistää Minua ja korottaa Minun voimaani”. Usko se lapseni, Minä kuulen sinua. Minä kuulen sinun ylistyksesi ja iloitsen siitä. Jatka sitä.
Yleinen profetia Keidasillassa 22.2.2009
Takaisin
|
