|
Sinulle, Lappeenranta Minä puhun sinulle, Lappeenranta: Voi sinua, Lappeenranta! Milloin sinulle on laulettu lohduttavia lauluja? Milloin sinulle on viimeksi sanottu, että sinä olet arvokas? Milloin sinua on rohkaistu? Milloin sinua on korotettu? Luuletko sinä, että minä tuomitsen sinut? Sinähän olet helmi. – Ja nyt sinä ajattelet, että tunkioon peitetty helmi. Sinä olet kuin hylätty ja hyväksi käytetty nainen. Sellainen, joka tahraisena lyyhistyy nurkkaan. Sinussa on veli veljensä surmannut. Sinussa kiehuu kateus ja mitättömyys. Se ei ole minun tahtoni.
Lappeenranta, näinä päivinä on sinulle uusi tulevaisuus auki. Katso ylöspäin. Pudista tomu olkapäiltäsi ja nouse, sinä tahrattu tytär. Nouse ja katso: pilvien välistä näkyy sininen taivas. Se väkevä mies, joka on sinua hallinnut, joka on pannut sinut turmelemaan aivosi ja turruttamaan itsesi huumaavilla aineilla, se väkevä mies, joka on turmellut sinun sydämesi puhtauden, se väkevä mies on murrettu minun nimessäni ja veressäni. Tuo joka on sinut tahrannut, sinua hyväksi käyttänyt ja sinut, Lappeenranta, orjuuttanut, se on murrettu. Sinun mahdollisuutesi päivä on nyt. Nyt on mahdollisuus nousta pyhyyteen ja puhtauteen. Minä en sinua tuomitse. En minä heitä sinua kivellä. Nyt on sinun mahdollisuutesi nousta tuosta turmeluksesta. Se on tänään, nyt on sinun mahdollisuutesi. Minä tahdon puhua sinulle. Minä tahdon puhutella sinua, tytär: nouse!
Ja mikä on se hinta, sinulta kysyn, Jumalan seurakunta, mitä sinä olet valmis maksamaan siitä, että tämä tytär, tämä kaupunki, saa ottaa minut vastaan? Mikä on se hinta? Se on kuolemisen hinta. Se on itselle kuolemisen hinta. Se on itsekkyydelle kuolemisen hinta. Se on rakkaudettomuudelle kuolemisen hinta. Se on se hinta, että sinä lakkaat hylkäämästä. Se on se hinta, että sinä lakkaat torjumasta. Se on se hinta, kuolemisen hinta, sinun omalle lihallesi. Se on se hinta, että sinä uskallat tulla maailman silmissä halveksituksi – inhimillisessä mielessä halveksituksi. Se on se hinta, että sinä luovut kunniastasi. Että sinä luovut ylpeydestäsi. Että sinä luovut tärkeydestäsi. Että sinä luovut kaikesta sellaisesta, mikä viittaa uskonnollisuuteen. Se on se hinta.Tämä maailma ei tarvitse uskonnollisuutta, eikä tämä kaupunki. Tämä kaupunki tarvitsee elävän Kristuksen. Tämä kaupunki tarvitsee sen seurakunnan, joka rakastaa totisesti toinen toistansa niin, että se näkee, että Isä on Poikansa lähettänyt. Sen seurakunnan tämä kaupunki tarvitsee.
Ja aika on tuomion alkaa. Ja se alkaa Jumalan huoneesta, se on totta. Mutta se on ilosanoma, koska se on puhdistuksen sanoma ja elämän sanoma ja toivon sanoma. Sitä se on.
Profetia yhteisessä rukousillassa Lappeenrannalle ja sen uskoville 17.1.2007
Takaisin
|
