|
Älä helli käärmeitä  Sirpan kautta: Ylistyksen aikana tuli kuva kala-altaasta. Siinä oli pato, jonka Jumala mursi ja Jumala laski jokaisen kalan isoon valtamereen. Ne kalat kuvasivat uskovia. On ainakin kolme henkilöä, jotka ovat kipuilleet sitä tuskaa, että ”oi Jumala, näetkö Sinä minut ja oletko kiinnostunut? Ja Jumala näytti kaikki ne kalat läheltä. Joka ikisessä oli erilainen sinetti, uniikki, yksilöllinen.
Päivin kautta: Jokaisella on oma suhde Jumalaan, sellainen määrätynlainen suhde. Ja erilainen suhde kuin kenelläkään muulla. Ja se on hyvin intiimi. Kun Herra sanoo yhdelle seurakunnalle, että "Minä olen antanut sinulle uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen nimen saaja", se kuvaa, miten se suhde on intiimi ja suora ja kohtikäypä.
Toinen ajatus tuli käärmeistä:
Käärme ei ole kiva otus, eihän? Se on iljettävä ja toisaalta se on myrkyllinen ja toisaalta se voi kuristaa. Minun omanikin ne vain pitelevät käärmeitä sylissään. – Kyllä ne pitelevät, erilaisia käärmeitä. Jotkut ovat myrkyllisiä ja niistä tulee elämään kitkeryyttä ja kaunaa ja katkeruutta ja kateutta ja ylpeyttä ja omahyväisyyttä ja mitä vielä. Ja jotkut ovat sellaisen käärmeen vallassa, joka puristaa. Ei välttämättä tarvitse ajatella, että se on jokin kauhea kuristajakäärme, mutta sen vaikutus on kuitenkin sama. Se voi olla vaikka pelko, ihmispelko. Sellainen kuristajakäärme, joka ei anna sinun elää vapaasti ja onnellisesti ja täyttää Luojasi suunnitelmaa. Tai se voi olla jokin riippuvuus, johon aina uudelleen ja uudelleen kupsahdat ja olet aivan epätoivonen, että ”minä en tästä kerta kaikkiaan pääse vapaaksi”. Että ”hautaan asti minun täytyy tämän kanssa kulkea”.
Nyt haluan sanoa sellaista rohkaisua ja lohtua sinulle, että ei ole niin suuria ja vahvoja käärmeitä, jotka Minut voittaisivat; sinut kyllä, mutta eivät Minua. Ja kun sinä lopetat turvaamisen omiin yrityksiisi ja omiin voimiisi ja makaat Herrasi edessä, niin kuin sanotaan, kaikkesi antaneena, ja toivottomanakin, ja sitten kuitenkin luottavaisena ja sanot, että "En voi luottaa itseeni. En voi, näet sen Herra. Minä epäonnistun", mutta heti seuraavassa lauseessa lisäät: "Mutta Sinuun voin luottaa, Sinä olet täysin luotettava kaikissa minun ongelmissani", niin tiedätkö, käärmeen voimat vain heltiävät. Se saa halvauskohtauksen suorastaan, ja se sinun ympäriltäsi irtoaa. Joskus menee pitkä aika, ennen kuin huomaat, että ”mikä tämä kumma tunne on”, että ”en ole tätä kokenut vähään aikaan”, ja sitten huomaat, että ”ai, se käärme ei kuristakaan enää minua!” Että ”ihan kuin voisin liikutella itseäni vapaasti – ihmeellistä!”
Mutta tahdon sanoa sinulle, että älä ihmeessä helli käärmeitä lähelläsi. Monta kertaa ne menevät niihin kaivoihinkin, jotka Minä olen tarkoittanut pulppuamaan kirkasta elämän vettä, elävää vettä, iankaikkisen elämän vettä. Sitten kaivot ovat ihan tukkeessa. Tänään päätä omille käärmeillesi antaa kyytiä. Sano, että "Sinä Herra olet vapaa minun elämässäni tekemään, mitä Sinä tahdot, ja käyttämään minua niin kuin Sinä tahdot." Ihmispelko ja oman edun etsintä ja inhimillisen kumartelu, ei se kuulu Minun omilleni. Minä tahdon, että yksi ainoa on, jonka edessä sinä kumarrut ja polvistut. Yksi ainoa on, jolle sinä sanot ehdottomasti "kyllä". Yksi ainoa.
Ja Minä tahdon antaa sen tulvan, joka puhdistaa kaikista roskista ja esteistä ja niistä inhoista käärmeistäkin, ajaa ne koloistaan ulos. Tule vain riemuiten Minun valkeuteeni, minun vereni lähteen puhdistukseen. Tule ylistäen Minun eteeni ja korota Minun nimeäni. Minä olen suuri sinun elämässäsi.
Profetaalisia kuvia ja sanomia Jumalan kuulemisen illassa 11.3.2007
Takaisin
|
