|
Kaksi maata On kaksi maata. Täällä, missä me tallailemme näitä katuja ja teitä, on kaksi maata kuitenkin. Toinen maa on inhimillinen, jossa ihmisen täytyy ponnistaa kaikki voimansa. Ja antaa itsensä niin, että ihan uupuu ja kärsii ja nääntyy ja kylmettyy välittämisen puutteesta ja rakkauden puutteesta. Ja sitten on toinen maa, jonka puolella voi lakata ponnistelusta ja voi vapautua luottamukseen. Ja voi tehdä tämän päivän työt, ankeatkin työt ja vaivannäköä vaativat työt, mutta voi tehdä ne tulevaisuuden toivossa ja sen näyn toivossa, jonka Isä on antanut sydämeen.
On toinen maa, missä hyvin monet asiat ovat mahdottomia ja hankalasti toteutettavia ja ihan oikeasti niille ei voi mitään; ja on toinen maa, missä on täysin mahdollista, missä on täysin vapaata ja missä sydämenhalusta voi kulkea Hengen tietä. Ja ne maat erottaa toisistaan ainoastaan tuo virta, joka Golgatalta tulee. Se on se sama vanha asia, se sama luotettava asia, mikä erottaa nämä kaksi maata toisistaan. Siinä maassa missä tunnustetaan Minun lunastustyöni, siinä maassa, missä ei anneta inhimillisen hallita, siinä maassa, missä laskeudutaan luottamukseen ja armoon, siellä sinä olet mahdollinen. Sinä olet mahdollinen kaikkeen.
Ei ole mitään sellaista rajaa, joka olisi sinulle raja, ellet sinä itse tee sitä rajaa itsellesi. Ja sinä voit päättää, että kun eteesi tulee raja, että ”tämän minä ylitän, Jeesuksen nimessä minä ylitän tämän rajan!” Ja olkoon sinun rajanylityksesi siunattu. Tule ulos siitä vanhan maan kansalaisuudesta. Siitä, missä olet ollut kuin pusertimessa. Sinä saat tulla ulos sen maan kansalaisuudesta ja astua Kuninkaan, Taivaallisen Valtakunnan alaisuuteen, Valtakunnan lapseksi. Se on niin selkeä ero: meidät ON vapautettu kuoleman vallasta elämän valtaan. Ja sinut on vapautettu perkeleen vallasta rakkaan Pojan valtakuntaan. Se on tehty. Siksi kaikki on sinulle mahdollista.
Sinä elät mahdollisuuksien maassa ja sinun tulevaisuutesi on mahdollisuuksien tulevaisuus. Sinä saat itse laatia sitä käsikirjoitusta, mitä sinun tulevaisuudessasi tapahtuu. Sinä saat kysyä Minulta ja laatia itse, eikä sinun tarvitse kulkea sitä ennalta arvattua ja mitä luulet, että se on sinulle ennalta määrätty. Ei, vaan Minun kanssani saat laatia yhdessä tulevaisuutta ja se on sinulle siunattu.
Saat nähdä, kuinka niin monet, monet pettymysten laaksot, ne kohoavat, ja monet luoksepääsemättömät vuorenhuiput laskeutuvat lunastettujen kulkea – se tarkoittaa, että sinun kulkea. Minä tahdon, että saat kulkea kevein askelin. Siellä vanhassa maassa, entisessä maassa piti kulkea aina raskaissa saappaissa ja taistelukengissä ja jalat pakkasivat laahaamaan maata. Mutta Minä haluan, että saat kulkea kevyin askelin, saat kulkea siunatuin askelin. Sellainen luottamuksen nauru sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, luottamuksen ilo.
Yleinen profetia Keidasillassa 3.2.2008
Takaisin
|